Monen radan tulevaisuus epävarma nykyisen lainsäädännön ja ympäristölupakäytäntöjen takia
Suomeen halutaan lisää ampumaratoja. Tämä vaatisi useita uudistuksia ratojen lupakäsittelyyn.
Noin 1 000 ulkoampumarataa vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämän kunnianhimoiseksikin luonnehditun tavoitteen asetti kesällä työnsä pääministeri Petteri Orpon (kok.) johdolla aloittanut hallitus.
– Hallitus turvaa Suomen ampumaratojen toiminnan ja edistää uusien ampumaratojen perustamista ottaen huomioon alueellisen tarpeen ja arvioiden mahdolliset lainsäädäntötarpeet huomioiden keskeisten maanpuolustus-, reserviläis-, ampumaurheilu-, ja metsästysjärjestöjen sekä viranomaisten tarpeet. Sujuvoitamme ampumaratoja koskevia ympäristölupaprosesseja sekä lainsäädäntöä. Ulkoampumaratojen määrän tavoite on noin 1 000 ampumarataa vuosikymmenen loppuun mennessä, näin todetaan hallitusohjelmassa.
Miten tähän tavoitteeseen voidaan päästä? Ikävä tosiasia on, että ampumaratojen määrä on pudonnut rajusti. Vielä 1990-luvun lopussa ampumaratoja oli lähemmäs 2 000, nyt niitä on paljon vähemmän. Suomessa on tällä hetkellä 670 siviilirataa, ja näiden lisäksi on 40 puolustusvoimien rataa sekä noin 50 ampumahiihtorataa. Tällä hetkellä vajaalla puolella 670 ampumaradasta ei ole ympäristölupaa tai lupatilanteesta ei ole tietoa.
Suomessa ampumaratoja ylläpitävät valtaosin harrastusjärjestöt eli metsästys-ja ampumaseurat, sekä riistanhoitoyhdistykset, noin 88 prosenttia nykyisistä radoista.
Suomessa tällä hetkellä on laajoja alueita, joissa ampumaratatilanne on erittäin heikko erityisesti eri lajiratojen monipuolisuuden näkökulmasta tarkasteltuna ja matkat harjoittelupaikoille pitkiä.
Ampumaratojen toimintamahdollisuuksia on kaventanut 2000-luvun alussa voimaan tullut ympäristönsuojelulaki. Sen jälkeen suuri määrä ampumaratoja on suljettu, ja osalla radoista ampumatoimintaa on rajoitettu merkittävästi. Perusteina on käytetty ympäristönsuojelullisia syitä, muun muassa pohjavesien suojelua ja melun vähentämistä.
Tilanteeseen herättiin, maa- ja metsätalousministeriö osoitti riistanhoitomaksuvaroista yli miljoonan euron rahoituksen Suomen Ampumaurheiluliiton, Metsästäjäliiton, Reserviläisliiton, Reserviupseeriliiton ja riistakeskuksen yhteiseen ampumaratojen ympäristölupahankkeeseen. Kolmen vuoden aikana hankkeessa on saatu luvitettua yli 170 ampumarataa.
Maa- ja metsätalousministeriön hankkeelle osoittama rahoitus päättyi kesäkuussa, mutta Maanpuolustuksen kannatussäätiön tuella hanke jatkuu ainakin vuoden loppuun saakka. Hankkeelle haetaan parhaillaan lisärahoitusta myös tuleville vuosille.
Lisäksi vuodesta 2019 asti Euroopan kemikaalivirasto ECHA on valmistellut Euroopan komission pyynnöstä kieltoesitystä, joka koskee lyijyluoteja ja -hauleja sekä kalastuspainoja. Toteutuessaan maaliskuussa 2023 komissiolle toimitetun kaltaisena rajoituksen vaikutus ampumaradoille olisi erittäin haitallinen.
Käytännössä Euroopan komission pyrkimyksenä on kieltää ja rajoittaa lyijyammusten käyttöä ampumaradoilla.
– EU:ssa peli on kesken. ECHA on valmistellut oman esityksensä, ja siihen on esitetty muutoksia. Nyt asia on komission käsittelyssä, emme vielä tiedä millaisen esityksen komissio tekee. Komission jälkeen asia menee vielä EU:n REACH -komitean käsiteltäväksi. Tässäkin vaiheessa lopulliseen esitykseen voi tulla muutoksia, kuten metsästystä koskevassa lyijykieltoasiassa tuli, sanoo Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen.
– Meille on tietysti keskeistä se, että lyijyhauleja voidaan jatkossakin käyttää ampumaradoilla, hän jatkaa.
Suomessa ampumaratojen luvitus perustuu kohdekohtaiseen riskikartoitukseen, kun taas EU:n kemikaalivirasto ECHA tarjoaa kallista ”yhden mallin järjestelmää” kaikille eurooppalaisille ampumaradoille, vaikka kohteessa ei olisi riskiä lyijyn kulkeutumisesta ympäristöön. Partasen mukaan on ymmärrettävää, että pohjavesialueilla olevilla ampumaradoilla tarvitaan parempia lyijysuojauksia kuin muilla alueilla.
– Mutta pohjavesialueiden ulkopuolella oleville radoille ei tarvita samanlaisia suojauksia lyijyluodeille. Mikäli ECHAn esitys toteutuisi, se merkitsisi valtavia muutostarpeita ampumaradoille. Ampumaradoille pitäisi tehdä luotiloukut tai vaihtoehtoisesti vanhat hiekkapenkat pitäisi avata ja muokata eristetyiksi, hermeettisiksi penkoiksi, selvittää Partanen.
– Konsulttiyhtiö Ramboll teki pyynnöstä laskelman, paljonko ampumaratojen muuttaminen ECHAn esittämisen vaatimusten mukaiseksi maksaisi. Kyseessä olisi yli 500 miljoonan, eli puolen miljardin euron muutostyöt. Selvää on, ettei tällaisia rahoja ole olemassa ampumaratojen muutostöihin. Vaihtoehto on sikälikin mahdoton, että suojausrakenteiden rakentaminen arvion mukaan veisi aikaa noin seitsemän vuotta ja ECHAn esittämä siirtymäaika on viisi vuotta, hän painottaa.
Rajoitus on parhaillaan komission työstettävänä ja viimeisimpien tietojen mukaan komission esitystä odotetaan lokakuussa 2023. Jussi Partasen mukaan vaikutukset ovat merkittävät, mikäli ampumaratoja ei saada pois komission ajamasta lyijyammuskiellosta.
– Riskinä on, että ampumaratojen määrä vähenee ja osa ampumalajeista loppuu. Samalla ampumisen harjoittelumäärät vähenevät, mutta harjoittelun kustannukset nousevat merkittävästi.
Myös Petteri Orpon johtama hallitus huomioi hallitusohjelmassaan EU:n suunnitelmat.
– Hallitus vaikuttaa EU:n lyijynkäyttökiellon (osana REACH-asetusta) valmisteluihin siten, ettei se haittaa vapaa-ehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä. Vapaaehtoinen maanpuolustus ja maanpuolustusvalmiuksia tukeva urheiluammunta tulee rajata kiellon soveltamisalan ulkopuolelle. Hallitus toimii aktiivisesti ampumaratojen saamiseksi pois rajoituksen piiristä, eikä hyväksy EU:n lyijynkäyttökiellon ja -rajoitusten laajentamista luoteihin, korostetaan hallitusohjelmassa.