Aseseppä Heli Fagerström: Aseen huollolla voi vaikuttaa sen käyttöikään
Aseen puutukista kannattaa pitää hyvää huolta.
Metsästävillä suomalaisilla on noin 1,5 miljoonaa luvanvaraista ampuma-asetta. Aseet keskittyvät lajia harrastaville ihmisille, jotka katsovat tarvitsevansa jahtiin sekä kiväärin että haulikon, ehkäpä useita. Valitettavasti metsästäjät ajoittain laiminlyövät aseidensa huollon.
– Yksi pahimmista virheistä on se, että ammutaan rautojen/aseen kiinnitysruuvit ollessa löysällä, tällöin tyypillisesti tulee aseen rungon taakse tukkiin pistoolikahvan kohdalle halkeama, myös rekyylivasteen kohta voi haljeta. Tarkista silloin tällöin, että ruuvit on napakasti kiinni, kiristä tarvittaessa. Joskus ne saattavat löystyä, muistuttaa aseseppä Heli Fagerström HF-gunstock -yrityksestä Pohjanmaan Lapväärtistä.
Entä millaisia ovat yleisimmät virheet, jotka johtavat tukin kulumiseen ja jopa vaurioitumiseen?
– Puisen tukin huollon laiminlyönti on virhe. Lakkapintainen tukki on voinut saada kolhuja itseensä ja niistä kohdista pääsee kosteus imeytymään puuhun ja lakkaa lohkeaa enemmän irti. Öljytty tukki tarvitsee myös joskus huoltoöljyämisen pintaansa jotta se hylkisi kosteutta.
– Kun puu kastuu, voi tapahtua paljonkin vääntymistä, piippu alkaakin ottaa piippukourun laitaan kiinni ja osumat menevät minne sattuu. Joskus näkee että piippukourua on kyllä hiottu isommaksi jotta piippu ei ota kiinni, mutta jos sitä paljasta puuta ei hoksaa öljytä niin kosteus pääsee sinne imeytymään ja taas vääntyy lisää, vastaa Heli Fagerström.
Kosteus myrkkyä
Suomessa säiden vaihtelu on varsin yleistä ja kokeneemmille metsästäjille kuiva poutainen aurinkoinen keli ei olekaan mieluisin jahtisää. Pienessä tihkussa ja tuulessa eränkävijän aiheuttamat äänet hukkuvat riistaotusten korvilta paremmin ja saalista saa tai ainakin näkee useammin, kun yllätetty eläin säntää pakolaukkaan tai –lentoon.
Kostea keli ei ole kuitenkaan aseen puuosille se paras vaihtoehto, sillä kosteus syö puuosia hitaasti mutta varmasti. Sitten saattaa sattua niinkin, että ase kastuu kokonaan mulskahtaessaan lammikkoon esimerkiksi pudotessaan tai metsästäjän kaatuessa.
– Sitten on tietysti se metsäreissulla tai radalla vesisateen yllättäessä kokonaan kastunut ase. Joka viedään nopsasti takan ääreen kuivumaan tai pannuhuoneeseen... ei näin!, muistuttaa aseseppä Heli Fagerström aseen oikeasta kuivatuksesta.
– Liian nopeat vaihtelut kosteudessa ja lämpötilassa voivat niin ikään tuhota tukin. Kannattaa mieluummin kuivata hyvin pyyhkeellä, viimeistellä vaikka talouspaperilla, muista kuivata myös piipun alta. Sitten rauhassa huoneenlämmössä saa kuivaa, ja kun se on kuivanut, niin tukinhoitoainetta/tukkiöljyä valmistajan ohjeiden mukaan.
Lue lisää Ase&Erän numerosta 1/2024!
Alkutilanne, pala on irronnut kun on ollut ruuvit löysällä ammuttaessa. Kuva: Heli Fagerström