Elinympäristöjen kunnostus, pienpetopyynti ja maltillinen metsästys keinoja taantuneiden vesilintukantojen elpymiselle
Vesilintujen metsästyksessä on huomioitava uudet rajoitukset, kuten hämärämetsästyksen kielto.
Vesilintujen metsästys alkoi elokuun 20. päivänä ja jatkuu joulukuun loppuun saakka. Tuolloin saa metsästää sinisorsia, taveja, telkkiä sekä heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa.
Allin, isokoskelon ja tukkakoskelon metsästys alkaa 1.9. Lisäksi merihanhea sekä kanadanhanhea on voinut metsästää pelloilta elokuun 10. päivästä lähtien. Elokuun 20. päivänä kello 12.00 alkaen pyynti on sallittua myös vesialueilla. Merihanhella metsästys on sallittua vain määritellyllä rannikkoalueella ja voimassa on kahden linnun vuorokausikiintiö.
Vesilintujen, sorsien ja hanhien, metsästyskielto alkaa tunti auringon laskun jälkeen ja päättyy tuntia ennen auringon nousua. Auringon lasku- ja nousuaika vaihtelevat merkittävästi maan eri osissa. Kätevä tapa tarkastaa auringon lasku-ja nousuaika omalla metsästysalueella on Ilmantieteen laitoksen verkkosivut tai sää-sovellus.
Vesilintu tulee tunnistaa ennen laukausta, ja muut metsästäjät, luonto ja asutus ottaa aina huomioon. Pilvisessä säässä tunnistamiseen riittävä valo saattaa loppua jo ennen laillisen metsästyksen päättymistä. Tällöin suositellaan metsästyksen päättämistä, jotta lajintunnistuksesta voi varmistua. Haavoittuneen vesilinnun saa kuitenkin etsiä, lopettaa ja ottaa haltuun vaikka keskellä yötä.
Punasotkan ja nyt myös nokikanan metsästys on kielletty koko maassa. Kiellettyä on myös haahkan syysaikainen metsästys ja allin metsästys sisämaassa. Merialueilla allin metsästystä on lisäksi rajoitettu metsästäjäkohtaisella saaliskiintiöllä, joka on viisi allia päivässä. Metsähanhea sai metsästää Pohjois-Suomen erikseen määritellyllä alueella 20.-27.8. tiukoin rajoituksin sekä saa metsästää Kaakkois-Suomessa loka-marraskuun erikseen määritellyllä alueella.
Saalisilmoitusvelvollisuus on voimassa seuraavilla vesilintulajeilla: metsähanhi, merihanhi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, tukkasotka, haahka, alli, isokoskelo sekä tukkakoskelo. Lisäksi velvollisuus koskee punasotkaa ja nokikanaa, jotka ovat määräaikaisessa metsästyskiellossa. Metsästäjiä kehotetaan kirjaamaan kaikki saaliit Oma riista -palveluun, jolloin ei tarvitse erikseen muistaa, mistä lajeista saalisilmoitus täytyy tehdä ja mistä ei.
Kannat taantuneet
Monen rehevillä lintuvesillä viihtyvän vesilinnun kannat ovat taantuneet. Etelä- Suomeen painottuneiden laskentojen perusteella Suomen pesimäkanta on vähentynyt varsinkin jouhisorsalla, haapanalla, heinätavilla, punasotkalla, tukkasotkalla ja nokikanalla.
– Metsästystä tulee kohdentaa runsaslukuisiin lajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään. Nämä ovat vesilinnuista kolme yleisintä saalislajia, joiden kannankehitys on vähemmän huolestuttavaa, Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mikko Alhainen kertoo.
Tutkimusten mukaan taantuman pääsyy on elinympäristöjen tilan heikkeneminen. Vaikka metsästys ei näytä olevan sorsalajien taantuman syy, tulee metsästäjien kantaa vastuunsa kantojen hoidossa. Metsästys tulee mitoittaa riistakannan tilan ja kannanhoidollisen tavoitteen mukaisesti.
Suomen riistakeskus suosittelee malttia viljan sekä erityisesti saaliin määrään, jos ruokkii lintuja metsästystarkoituksessa.