– Hyvä metsästysvaate ja -jalkine on sellainen, jota ei edes huomaa päällä
Metsästysvaatteen toiminnallisuus ohjaa suunnittelua ja tuotekehittelyä. Toiminnallisuus toteutuu nappiin istuvan kaavoituksen ja rakenteiden avulla.
Metsästys on vanhan vitsin mukaan välineurheilua. Vaikka metsästyksessä korostuvat muun muassa eläinten tuntemus ja erilaiset jahtitaidot, on varusteilla suuri merkitys jahdin onnistumiselle.
Jos metsästysvaatteet hiostavat tai eivät istu päälle, olo jahdissa on epämukava. Ja jos olo on epämukava, se vaikuttaa jahdin onnistumiseen. Vuodesta 1998 lähtien markkinoilla ollut Anar teki aiemmin muun muassa rinkkoja ja reppuja, kunnes vuonna 2017 Suomi-Tradingin omistama tuotemerkki päätti uudistaa metsästysvaatemalliston.
Anar on panostanut voimakkaasti tuotekehitykseen, ja kotimainen merkki on halunnut myös haastaa tietyiltä osin perinteistä metsästysvaateajattelua.
– Anar on kotimainen tuotemerkki, tuotekehitys ja suunnittelu tapahtuu Suomessa. Metsästysvaatteen suunnittelu on pitkä prosessi, ensimmäisestä piirroksesta valmiin vaatteen markkinoille tuloon kuuluu aikaa puolestatoista kahteen vuoteen, kertoo Anarin tuotepäällikkö Jussi Turunen Suomi-Tradingiltä. Innokkaasti metsästystä harrastava Turunen luotsannut Anaria vuodesta 2019 lähtien.
– Metsästysvaatteen tuotekehitys voi vaatia kolmesta viiteen mallinnuskierrosta, lisäksi vaatetta testataan jahdeissa vähintään puolen vuoden ajan ennen kuin se tuodaan kauppoihin. Ilman perusteellista testaamista yksikään vaatemalli ei pääse valmistusvaiheeseen, Turunen kuvailee.
Hän sanoo vaatemalliston muuttuvan koko ajan.
– Metsästysvaatemallistot kehittyvät, koska materiaalit kehittyvät koko ajan paremmiksi. Parempien materiaalien avulla voidaan valmistaa parempia ja parempia vaatteita metsästäjille, yhden metsästystakin elinkaari meillä on noin neljä vuotta.
Kalvo vai hengittävyys?
Vedenpitävyys. Se on asia, jonka metsästäjät nostavat usein tärkeimmäksi vaatteen valintakriteeriksi. Anar haluaa muuttaa tätä perinteistä, syvään juurtunutta ajattelutapaa.
– Vedenpitävyyden sijaan pitäisi huomiota kiinnittää vaatteiden hengittävyyteen. Totuus on, että sadesäillä jahdeissa käydään poutapäiviä vähemmän, silti vaatteelta halutaan vedenpitävyyttä ja päälle puetaan kalvollinen metsästystakki, Jussi Turunen toteaa.
Kalvolliset vaatteet sopivat Jussi Turusen mielestä hyvin kytisjahteihin, mutta huonommin liikkuviin jahteihin.
– Passissa istutaan pitkiä aikoja paikallaan, myös sateella ja tuulessa. Näihin olosuhteisiin kalvolliset vaatteet ovat hyviä, käytän niitä itsekin. Mutta muuten suosin kalvottomia tai ns. puolikalvollisia asusteita, varsinkin liikkuvassa jahdissa.
– Kalvolliset vaatteet pitävät veden pois, mutta ne myös hiostavat ja jättävät hien metsästäjän iholle. Tämän vuoksi metsästäjän tuntee olonsa epämukavaksi. Hyvä metsästysvaate ja - jalkine on sellainen, jota ei edes huomaa päällä.
Anar -metsästysasujen materiaalina käytetään pääsääntöisesti synteettisiä kuituja niiden loistavien teknisten ominaisuuksien ja kestävyyden vuoksi. Myös muita materiaaleja käytetään, mutta toimivuus ja kestävyys asettavat omat rajansa.
Metsästyspuvuissa on käytetty kuorikerroksen eli kalvomateriaalin ja päällikankaan lisäksi rakenteeseen laminoitua tai ommeltua verkkovuorta. Sen tehtävä on toimia iholta kosteutta siirtävänä kerroksena sekä saada vaate tuntumaan miellyttävältä. Verkko myös pitää hirvikärpäset ja hyttyset loitolla vaatteen käyttäjän iholta ventilaatioaukkojen kohdalla.
Lue lisää Ase&Erän numerosta 4/2024!
Anar -metsästysvaatteen tuotekehitys voi vaatia kolmesta viiteen mallinnus-kierrosta, lisäksi vaatetta testataan jahdeissa vähintään puolen vuoden ajan ennen kuin se tuodaan kauppoihin. Kuva: Anar