Itämerennorpan metsästys on hyvin vaativaa. Se vaatii hyvät välineet ja hyvät metsästystaidot. Jahti vaatii myös erinomaisia taitoja merellä ja jäällä kulkemiseen. Kuva: Peter Kanckos

Itämerennorpan saaliskiintiö Perämerellä täyttyi ensimmäistä kertaa – vaativa hyljejahti tarjoaa uusia elämyksiä metsästäjille

Itämerennorpan vajaan 400 eläimen pyyntikiintiö täyttyi keväällä ensi kertaan koskaan Perämeren ja Merenkurkun alueilla. Silti kanta kasvaa Perämerellä.

Erinomaiset jääolosuhteet ja metsästäjien kasvava kiinnostus ovat syitä siihen, miksi itämerennorpan pyyntikiintiö täyttyi jo toukokuussa. Kyseessä on ensimmäinen kerta korkaan, kun pyyntikiintiö täyttyi. Perämeren ja Merenkurkun alueella saatiin saaliiksi huhtikuussa alkaneella jahtikaudella 375 itämerennorpaa, sen jälkeen toukokuun loppupuolella riistakeskus keskeytti metsästyksen.

Itämerennorpan metsästykseen ei enää tarvita Suomen riistakeskuksen myöntämää pyyntilupaa, vaan itämerennorppia voidaan metsästää metsästysaikana alueellisen kiintiön puitteissa. Metsästysaika on huhtikuun 16. päivästä joulukuun loppuun asti.

Metsästäjällä on velvollisuus ilmoittaa alueellisen kiintiön puitteissa saaliiksi saatavista hylkeistä Suomen riistakeskukselle. Jäljellä olevien kiintiöiden suuruutta voi seurata reaaliaikaisena riista.fi- etusivulta. Jos saaliskiintiö täyttyy ennen metsästyskauden päättymistä, määrää Suomen riistakeskus lopettamaan metsästyksen kyseisellä kannanhoitoalueella.

Koska itämerennorpalle ei ollut lainkaan kiintiöitä metsästysvuodelle 2023– 2024 Lounais-Suomen tai Suomenlahden kannanhoitoalueilla, itämerennorpan metsästys päättyi toukokuussa koko maassa. Harmaahylkeen eli hallin kiintiömetsästys jatkui heinäkuun loppuun saakka. Itämerennorpan saalismäärät ovat nousseet nopeasti. Itämerennorppia saatiin saaliiksi pyyntikaudella 2022-2023 yhteensä 317 yksilöä. Metsästyskaudella 2020-2021 pyydettiin Oma riista -palvelun saalisilmoitusten mukaan 273 itämerennorppaa. Metsästyskaudella 2019-2020 pyydettiin 305 itämeren norppaa.

Miksi itämerennorpan saaliskiintiö täyttyi nyt ensimmäistä kertaa?

– Perämerellä ja Merenkurkussa oli poikkeuksellisen hyvät jää- sekä sääolosuhteet. Jää- sekä säätilanteella on ratkaiseva merkitys itämerennorpan metsästyksessä, suurin osa hylkeistä ammutaan kevätjäiltä. Tänä keväänä oli pohjoisessa mahdollista päästä pyyntiin myös ns. rannoilta, sanoo Rannikko-Pohjanmaan riistapäällikkö Stefan Pellas.

Itämerennorppia metsästetään pääosin jäälautoilta, eläimet kokoontuvat pohjoisrantojen kevätjäille tuhatpäisinä laumoina. Itämerennorppa on kuitenkin arka eläin, sitä pitää lähestyä huomaamatta.

Metsästäjien ampumamatkat ovat yleensä noin 100-200 metriä. Osumaalue on pää, joka on kooltaan vain hieman tennispalloa suurempi. Metsästäjät käyttävät osumapisteen määrittelyssä apunaan etäisyys- ja tuulimittareita.

– Itämerennorpan metsästys on hyvin vaativaa. Se vaatii hyvät välineet ja hyvät metsästystaidot. Jahti vaatii myös erinomaisia taitoja merellä ja jäällä kulkemiseen, Stefan Pellas korostaa.

Jäälautat, joilla norpat ovat, keinuvat usein merenkäynnistä. Jäässä voi olla railoja, reikiä ja vettä, jonka vuoksi metsästäjä kastuu helposti lähestyessään ajopuun avulla itämerennorppaa.

Metsästys vaatii myös kärsivällisyyttä. Keväällä metsästyskausi on lyhyt ja jäät ovat petollisen heikkoja.

Vaikka harmaahylkeen onnistuisi ampumaan, parhaimmillaan yli kolmimetrinen ja jopa 300 kiloinen saalis voi kadota pysyvästi meren pohjaan. Siksi hylkeitä ammutaan yleensä vain niiden ollessa matalikoilla. Jos vettä on yli neljä metriä, hyljettä on jo mahdoton löytää.

– Onnistunut jahti vaatii riskien tunnistamista, se perustuu hyviin havaintoihin. Siltikin jäät voivat yllättää, koska jäälautat liikkuvat jatkuvasti. Jäiden liikkumista pitää ennakoida ja tarkkailla. Jäähän aukeava reitti voikin johtaa umpikujaan ja reitti voi myös sulkeutua, kun metsästäjät ovat jään päällä jalkaisin. Merellä ollaan aina sään armoilla, Pellas toteaa.

Metsästäjiä suositellaan käyttämään varmint-patruunoita, joiden luodit hajoavat sekä osumassa että mahdollisessa ohilaukauksessa nopeasti ja kauas kantavat kimmokkeet vältetään. Varmint-patruuna pitää turvallisuuden lisäksi huolen siitä, että osuma jättää hylkeen sijoilleen, eikä se pääse livahtamaan jäältä veteen.

Lue lisää Ase&Erän numerosta 5/2024!