Kanalintujen poikastuotto vaihtelee lajeittain ja alueittain
Metsäkanalintukannat vaihtelevat suuresti eri vuosina. Pidemmällä tähtäimellä ilmastonmuutos ja metsien hoito tulevat vaikuttamaan lintukantoihin.
Pitääkö olla huolissaan? Tätä kysytään MTV:n suositussa televisio-ohjelmassa, jossa muun muassa kirjailijat Miika Nousiainen, Kari Hotakainen ja Tuomas Kyrö ovat vastanneet suomalaisten lähettämiin kysymyksiin huolenaiheista. Ohjelmassa ei ole käsitelty metsäkanalintujen tilannetta, vaikka viime aikaisten kantauutisten valossa kenties aihetta olisikin.
Luonnonvarakeskus tiedotti elokuussa kesän riistakolmiolaskentoihin perustuen metso-, teeri-, pyy- ja riekkokantojen kääntyneen valtakunnallisesti tarkasteluna selvään laskuun. Kantojen laskua edelsi useampi hyvä vuosi. Suomen itäosissa (Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa), Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla metsäkanalintujen kannat ovat vähentyneet merkittävästi. Myös Lapissa kannat ovat taantuneet. Näillä alueilla metsokanta on taantunut hieman muita lajeja loivemmin.
Muualla Suomessa metsäkanalintukannat ovat pysyneet ennallaan tai hieman kasvaneet. Etelä Suomessa varsinkin teeren ja metson kannat ovat usealla alueella hieman kasvaneet.
– Metsäkanalinnuille on tyypillistä huomattavat alueelliset kannanvaihtelut. Niillä alueilla, joilla hurjimmat pudotukset nähdään nyt, on viime vuosina nähty kasvua ja varsin runsaat kannat.
– Esimerkiksi nyt nähtävä teerikannan muutos noudattaa kohtalaisen hyvin lajille ominaista kuuden-seitsemän vuoden sykliä, sillä edellinen pohjavuosi oli monilla alueilla vuonna 2017, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Metsäkanalintuja laskettiin tänä vuonna 27.7.-11.8. välisenä aikana. Laskentaa on tehty pysyvillä tasasivuisilla kolmioilla kesäisin vuodesta 1988 alkaen.
Huolta aiheuttaa kuluneen kesän pesintämenestys, joka oli useimmilla alueilla keskinkertainen tai jopa heikko. Metsolla ja teerellä poikuekoko, poikasosuus ja poikueellisten naaraiden osuus ovat lähellä keskiarvoa. Pyyllä poikueellisten naaraiden osuus on ollut matala jo vuodesta 2014 lähtien, mutta silti kannankasvu on ollut ajoittain myös hyvä. Riekolla poikueellisten naaraiden osuus oli ennätyksellisen matala (40 prosenttia), ja poikueet ovat pienempiä kuin normaalisti.
Metsäkanalintujen poikastuotto onnistuu parhaiten, jos alkukesä on lämmin. Pienet poikaset tarvitsevat hyönteisravintoa, jota on tällöin paremmin tarjolla. Loppukesän ja syksyn marjasato vaikuttaa metsäkanalintujen poikasten selviytymiseen ravintotilanteen kautta. Tänä vuonna mustikkasato on ollut hyvä koko maassa, ja puolukkasadosta on tulossa hyvä.
– Todennäköisesti sää ja marjasato eivät aiheuttaneet ongelmia metsäkanalintujen pesinnälle. Näiden lisäksi myyräkantojen vaihtelulla on merkitystä pesintään. Kun myyriä on vähän, useat maapedot saalistavat enemmän maassa pesiviä lintuja. Monilla alueilla, erityisesti Kainuussa ja Oulun seudulla, myyräkanta on ollut alhainen, mikä on voinut heikentää pesimämenestystä. Kannattaa myös muistaa, että poikastuotto oli heikohkoa jo viime vuonna, Lindén toteaa.
Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaikkien metsäkanalintulajien ja riistakeskusalueiden kannantiheydet ovat joko keskiarvon tuntumassa tai sen alapuolella, paikoin selkeästikin.