Tollerit ovat aina valmiita kaikkeen kuin partiolaiset – koirilla hämmästyttävä luonne
Marika Pihlava-Kukkonen tutustui tolleriin kasvattajalla. Hän myös johdatti koiraa etsivän ystävänä tollerikasvattajan luokse ja samalla mukaan lähti tolleri myös itselle.
Ensimmäinen tolleri tuli Marika Pihlava-Kukkosen perheeseen lähes 30 vuotta sitten, vuonna 1995. Tolleri ei siihen aikaan ollut kovinkaan yleinen rotu.
– Eräältä kasvattajalta oli jo aikaisemmin hankkinut kiharakarvaisen noutajan. Hän kasvatti myös tollereita. Hänen kauttaan tutustuin tolleriin rotuna ja ihastuin heti.
– Kehotin koiraa etsivää ystävääni ottamaan myös tollerin ja niinhän siinä lopulta kävi, että otimme molemmat veljekset.
Pihlava-Kukkonen kertoo Morriksen (Magicfox`s Molinara) olevan jo neljäs tolleri hänen perheessään. Morriksen kaverina kotona on seitsemänvuotias Heppu (Huippuhännän Huippuheppu), joka on myös tolleri.
– Koirat ovat aina tulleet, alusta alkaen, toimeen meidän lasten kanssa, joka on aivan ehdoton juttu. On tietysti niinkin, että lapset ovat oppineet toimimaan koirien kanssa.
Aina valmiina
Marika Pihlava-Kukkosen mukaan tollerin luonne on hämmästyttävä. Se on aktiivinen, vilkas ja valpas.
– Aina valmiina lähtemään mihin vaan. Se tarkkailee mitä ympäristössä tapahtuu ja on mukana kaikissa touhuissa. Mutta se osaa myös rauhoittua, kunhan saa ensin purkaa energiansa oikealla tavalla.
– Tolleri on tilanneherkkä ja aistii myös ohjaajan tunnetiloja, toteaa Pihlava-Kukkonen. Koulutettavana tolleri on hänen mukaansa kuuliainen. Koiran saa hyvin oppimaan palkkauksella ja positiivisilla menetelmillä, kuten esimerkiksi pikkuherkuilla. Pihlava-Kukkonen kertoo, että Morris on ollut terve koko ikänsä.
– Hepulle sattui tapaturma, joka aiheutti selkävaivan, joka näkyy jäykkyytenä. Selkää tarkkaillaan ja koiraa hierotaan.