Timo Helén ja karkeakarvainen saksanseisoja Eemi osaavat lukea toisiaan.

Saksanseisoja Eemi ylsi käyttövalioksi vain kuudella kokeella

Vain kolme suomalaista saksanseisojaa on päässyt käyttövalioksi kuudella koekäynnillä. Hämeenlinnalaisen Timo Helénin Eemi on yksi heistä.

Hyvä metsästyskoira on omistajalleen aarre. Hämeenlinnan Lammilla asuvan Timo Helénin saksanseisoja Eemi ylsi saavutukseen, johon on tähän mennessä päässyt ainoastaan kaksi muuta saksanseisojaa.

– Eemi pääsi käyttövalioksi kuudella koekäynnillä, joissa kaikissa se saavutti ykköstuloksen. Ykkösistä kaksi tuli pelloilta ja neljä metsästä tai tunturista. Tähän saavutukseen ykkössuoralla on yltänyt vain kolme saksanseisojaa. Ensimmäinen oli Jerry 1970-luvulla ja toinen Mika Harjun koira 2000-luvulla.

– Mikan koira ansaitsi käyttövalion arvon kolmella peltokokeella ja kahdella metsäkokeella. Jerry oli ilmeisesti suurin piirtein samoilla kokeilla. Itse pidän Eemin saavutusta suuressa arvossa, sillä metsän tai tunturin luonnonlintu on aivan erilainen kuin peltolintu. Tunturissa kiirunat painavat karuissa oloissa tunturista toiseen, mikä asettaa koiralle ja miksei ihmisellekin aivan uudet haasteet, kertoo Timo Helén.

Eemin isä Saku oli myös käyttövalio.

Helén pitää tärkeänä kiireettömyyttä koiran koulutuksessa. Hän aloitti pennun koulutuksen tottelevaisuudella heti seitsemän-kahdeksan viikon iässä.

– Aivan alussa harjoittelu on leikinomaista. Kaikki perustuu käskyihin, joita ei tule olla liikaa ja käskyjen pitää olla selkeitä ja yksinkertaisia. Koiralle ei voi ikäänkuin ehdottaa, että tekisitkö tämän vaan käskettävä, että tee. Koulutuksessa on oltava johdonmukainen ja asioita on toistettava vuosittain.

Helén käy Eemin kanssa Lapissa useita kertoja vuodessa.

– Olosuhteet ovat karut ja lunta saattaa olla joskus niin paljon, ettei Eemistä näy välillä kuin selkä. Silti se jaksaa etsiä lintuja. Totumme kumpikin olosuhteisiin ja itse opin näkemään, miten Eemi toimii täysin uudessa ympäristössä. Metsälle oppii vain metsässä. Lammilla metsästämme kaikkea riistaa kyyhkyistä alkaen ja talvella menemme Ylä-Lappiin riekon pyyntiin. Eemi käy myös työkoirana Hyvinkäällä kaupallisissa fasaani- ja peltopyyjahdeissa. Monipuolisuus on tärkeää, jotta yhteistyö sujuu erilaisissa ympäristöissä ja olosuhteissa.

Laaja säde

Isännän ja pennun yhteistyön alku on vahvassa leimautumisessa. Eemin vahvuutena oli alusta alkaen sen haku ja kyky löytää lintu.

– Eemi liikkuu riittävän laajalla säteellä ja uskaltautuu myös tarpeeksi kauaksi myös vaikeassa tunturimaastossa. Se ilmoittaa itsestään muutaman minuutin väliajoin. Jollei se sitä tee, tiedän sillä olevan linnun haussa. Se tuntui hallitsevan hakutyöskentelyn jo pentua ja oppi nopeasti hakeutumaan juuri niille kohdin jossa linnut oleilivat, kertoo Timo Helén.

– Lisäksi Eemin valttina on tasaisuus. Toki huonoja päiviä on, mutta hyvien ja huonojen päivien ero on aika vähäinen, hän jatkaa.

Helén pitää tärkeänä, että koiralle annetaan riittävästi aikaa.

– Nuorelta koiralta ei pidä heti ulosmitata kaikkea, koska silloin sen pää voi pettää. Kestävyyttä kehittyy vain treenaamalla erilaisissa olosuhteissa. Saatamme olla Lapissa pari viikkoa ja päivittäin Eemille voi kertyä kilometrejä 50-70. Tankkauksesta ja levosta on pidettävä huoli. Metsällä ja kokeissa ohjaajan ja koiran yhteistyö on kaiken ytimessä. Luottamuksen pitää olla molemminpuolista.

– Keskeneräisellä koiralla on turha lähteä kokeeseen. Aikaa kannattaa käyttää siihen, että koiraa harjoitetaan mahdollisimman hyvään kuntoon. Kokeissa kaikkien osa-alueiden pitää olla hallinnassa. Eemin kohdalla oli alusta asti tavoitteena kouluttaa siitä metsästyskoira, mutta myös perheen arkeen osallistuva perhekoira.

Lue lisää Ase&Erä -lehden numerosta 4/2023!