Riku Rantala osallistui hylkeenpyyntiin Ulko-Kallan edustalla Madventures Suomen kuvauksissa. Kuva: Riku Rantalan kotialbumi

Toimittaja, kaupunkilaispoika Riku Rantala innostui metsästyksestä televisiosarjan kuvauksissa

Madventures Suomi -televisiosarjan teko sai Riku Rantalan innostumaan metsästyksestä. Metsästys on opettanut hänelle monia asioita ja arvoja.

Uusia kavereita. Uusia näkökulmia elämään. Yhteyttä luontoon. Iloa uuden oppimisesta. Muun muassa näitä asioita metsästys on antanut toimittaja Riku Rantalalle. Hän innostui metsästyksestä tehtyään ystävänsä ja seikkailuaisaparinsa Tuomas Milonoffin kanssa Madventures Suomi -ohjelmaan jaksoja metsästyksestä.

– On kaksi syytä, miksi innostuin metsästyksestä. Ensimmäinen syy on se, että metsästys on hyvä, perusteltu syy lähteä luontoon, Rantala kertoo.

Toinen syy liittyy lähiruokaan, elämiseen liittyvien taitojen kartuttamiseen ja kulttuurihistoriaan.

– Riista on eettisintä liharuokaa, mitä voi syödä. Metsästäjät vaalivat kestävää elämäntapaa ja hyödyntävät luonnon antimia eli riistaa, kalaa ja marjoja.

Rantala kertoo tajunneensa televisiosarjan kuvauksissa, miten metsästys on osa suomalaista kulttuuria.

– Metsästys on syvällinen osa suomalaisuutta, mutta metsästyksellä on tärkeä rooli myös muualla maailmassa. Kaikkialla maapallolla on metsästäviä ihmisiä. Ja jos vallitseva järjestelmä syystä tai toisesta romahtaisi, metsästäjät osaavat elää muuttuvissakin olosuhteissa. Haluan metsästyksen avulla ylläpitää luonnon tuntemusta ja oppia lisää selviytymistaitoja epävarman tulevaisuuden varalta.

Keväällä 2020 Nelosella esitetyssä jaksossa Riku Rantala ja Tuomas Milonoff tutustuivat Perämerellä ajopuumenetelmällä tapahtuvaan hyljejahtiin Juha Vierimaan opastamana.

Vuonna 2022 julkaistussa jaksossa he tutustuivat Pirkanmaalla peuran naakimiseen Manu Soininmäen avulla, ja fasaanijahtiin heidät perehdytti Tervakoskella Heikki Sauvala. Ampumakoulutusta antoi Timo Hynynen Suomen asehistoriallisesta seurasta.

– Meidän piti kuvauksia varten suorittaa metsästäjätutkinto, ja ottaa muutenkin selvää metsästyksestä. Metsästyksestä tulikin minulle uusi harrastus ja kiinnostuksen kohde, Rantala kertoo.

Metsästys oli uusi ”aluevaltaus” Rantalalle. Hän luonnehtii itseään tyypilliseksi kaupunkilaispojaksi, jolla ei ollut aiemmin minkäänlaisia kosketuksia metsästykseen. Hän on kysynyt, miten ”keski ikäinen, lajista mitään ymmärtämätön tietotyöläinen voisi ryhtyä metsästäjäksi”.

– Luonnossa olen toki liikkunut, olin nuorena innokas partiolainen. Aseet ja ampuminen puolestaan ovat tulleet tutuiksi ensin armeijassa ja sen jälkeen reserviläistoiminnassa. Mutta ennen televisiosarjan tekoa en ollut koskaan metsästänyt, enkä ollut mitenkään tekemisissä tällaisen harrastuksen kanssa.

Rantalalla ei myöskään ollut metsästäviä sukulaisia, lähipiirissä ei ollut ketään, jonka kanssa olisi voinut opiskella metsästystä. Rantala syntyi esikoiseksi opettajaäidin ja upseeri-isän perheeseen Haminassa. Myöhemmin perhe muutti Helsinkiin, lapsena ja nuorena Rantala asui myös Intiassa sekä Pakistanissa.

– Kuvauksiin valmistautuessa luin Metsästäjän oppaan ja muut verkon itseopiskelumateriaalit. Koska koronapandemian vuoksi ei järjestetty metsästäjäkursseja, luin ja opiskelin itse vaadittavat asiat ja läpäisin tutkintokokeen. Suosittelen kuitenkin kaikille metsästystä aloittavalle tutkinnon suorittamista kurssilla, samalla tutustuu uusiin ihmisiin, kontaktit voivat avata yllättävästikin ovia metsästykseen.

Rantala kertoo saaneensa metsästyskontakteja myös sosiaalisen median avulla. Hän pääsi muun muassa suorittamaan Iisalmeen riistanhoitoyhdistyksen radalle karhukokeen. Iisalmeen piti lähteä, koska Etelä-Suomessa kokeita ei voinut suorittaa koronaviruksen vuoksi. Netissä on muun muassa YouTubessa paljon erilaisia metsästysvideoita. Niitä katsomalla Rantala opiskeli muun muassa haulikkoammunnan perusasioita ja latvalinnustusta.

Lue lisää Ase&Erän numerosta 5/2024!