– Ihmisten äänet ja hajut eivät enää pelota karhuja, ne ovat niin tottuneita niihin
Karhujen kannanhoidollinen metsästys on käytännössä päättynyt. Lieksassa metsästyksen vähentyminen näkyy isompina pentueina, karhut ovat myös aiempaa rohkeampia.
Karhujahdin piti alkaa Lieksassa elokuun 20. päivä, mutta hallinto-oikeuteen tehtiin valitus riistakeskuksen myöntämästä poikkeusluvasta. Kymmenen karhun metsästysluvasta valitti Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola Karelia ry. Oikeus laittoi valituksen vuoksi karhujen metsästysluvat täytäntöönpanokieltoon.
Riistakeskus myönsi poronhoitoalueen ulkopuolelle karhun kannanhoidolliseen metsästykseen oikeuttavia poikkeuslupia vain Lieksaan, muualle Suomeen anotus hakemukset riistakeskus hylkäsi. Taustalla on viime vuoden loppupuolella korkeimman hallinto-oikeuden tekemä linjaus, jonka mukaan kannansäätely ei riitä perusteeksi EU:n luontodirektiivillä suojellun karhun metsästykseen, vaan sitä on perusteltava tarkemmin muun muassa karhujen aiheuttamilla haitoilla.
Toisaalta myös neljästä riistakeskuksen kielteisestä lupapäätöksestä on valitettu oikeuteen. Valitukset tehtiin Kuhmossa, Ilomantsissa, Pieksämäellä ja Kaakkois- Suomessa.
Vahva kanta
Koska karhujen metsästykseen myönnetyistä poikkeusluvista valitettiin ja luvat asetettiin täytääntöönpanokieltoon, suurella todennäköisyydellä Lieksassa ei järjestetä tänä vuonna karhujahteja. Karhun metsästysaika on elokuun 20. päivästä lokakuun loppuun. Hallinto-oikeudelta ei tule suurella todennäköisyydellä päätöstä asiaan kuin vasta ensi vuoden puolella. Hallinto-oikeudessa asioiden käsittelyajat ovat pitkiä, jopa 11-13 kuukautta.
Lieksassa karhunmetsästyksen tosiasiallinen päättyminen näkyy siten, että karhupentueet ovat aiempaa suurempia. 1980-luvulla yhdessä pentueessa oli yhdestä kahteen pentua, nyt niitä on kolmesta neljään.
– Meidän suunnalla karhukanta kasvaa koko ajan. Pentueita on enemmän kuin mitä viralliset luvut kertovat, Tassu-järjestelmään ei enää ilmoiteta kaikkia havaintoja, sanoo Lieksan riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Asko Kettunen.
Hän kuvailee Lieksan alueen karhukantaa hyvin vahvaksi.
– Alueella pysyvästi olevien karhujen lisäksi Pohjois-Karjalaan Kainuusta tulee nuoria, vaeltavia karhuja. Kainuu on eräänlainen karhupankki, koska siellä luontokuvauksen vuoksi kasvatetaan karhukantaa.
Miksi karhukanta kasvaa? Asko Kettusen mukaan ravintotilanne on hyvä. Karhut syövät muun muassa rehupelloilta ja pihoilta tuoretta heinää, apilaa ja voikukan juuria.
– Myös metsätalous lisää karhujen ravinnon määrää. Kun puita kaadetaan, kantoihin tulee toukkia, joita karhut syövät.
Hyvän ravintotilanteen lisäksi kannanhoidollisen metsästyksen päättyminen näkyy karhukannan kasvussa. Aiemmin Pohjois-Karjalassa saatettiin metsästää jopa lähemmäs 200 karhua vuosittain, vuodesta 2022 metsästys on ollut vähäistä, ja nyt se on kokonaan estynyt.
Asko Kettunen pohtii myös tarkentuneiden havaintojen vaikutusta käsityksiin karhujen määristä.
– Karhuista saadaan aiempaa paremmin tietoja riistakameroiden avulla. Nykyisin tiedetään hyvin tarkasti, paljonko karhuja liikkuu ja missä niitä liikkuu. Aiemmin tietoa saatiin muun muassa jälkien avulla.