Lähes satatuhatta koiraa lähtee metsälle tänäkin syksynä
Metsästyskauden alkaessa metsälle lähtee tänä syksynä lähes satatuhatta suomalaista koiraa. Metsästyskoirien kanssa harrastetaan monipuolisesti. Metsästyskoira on yhä useammin kotikoira, omistajalleen rakas perheenjäsen.
Metsästysvietti on koiralle lajina luontainen. Se on voimakkaana usean koirarodun perimässä. Esimerkiksi Suomen suosituimmat koirarodut, labradorinnoutaja ja kultainennoutaja, ovat alun perin metsästyskoiria. Suomen 20 suosituimman koirarodun joukosta löytyy useita metsästyskäytössä olevia rotuja: jämtlanninpystykorva, suomenajokoira, karjalankarhukoira, suomenpystykorva, karkeakarvainen mäyräkoira ja harmaa norjanhirvikoira.
– Monet metsästyskoiraroduista ovat keskimäärin hyvin terveitä, sillä huonorakenteinen tai terveysongelmista kärsivä koira ei pysty toimimaan metsällä, painottaa Sainio.
Myös Sainiolla itsellään on kotona metsästyskoirarotuihin lukeutuva koira. Tosin karjalankarhukoira Ulla ei ole aktiivi metsästyskoira, vaan viihtyy paremmin omistajansa kanssa lenkeillä ja kotisohvalla, kertoo Suomen Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio.
Metsästyskoiran rooli on vuosien varrella muuttunut. Nykyisin yhä useampi koira on perheenjäsen, joka on tiiviisti mukana omistajiensa arjessa.
– Metsästyskoira on mitä parhain seuralainen. Se kaipaa omistajaansa, kuten mikä tahansa koira, sanoo Erja Pekkala, jonka elämään suomenajokoirat ovat kuuluneet 14 vuoden ajan. Parhaillaan hän kouluttaa viiden kuukauden ikäistä ajokoiranpentu Urmasta arjen rutiineihin.
– Suomenajokoira viettää ison osan vuodesta omistajansa kanssa metsällä, ja tuolloin sen suhde omaan ihmiseen pitää olla kunnossa. Metsästyskoira viettää kuitenkin myös lomaa, ja silloin se on, ja sen pitää olla ihan tavallinen perhekoira, jonka kanssa puuhataan mitä milloinkin, ja joka osallistuu perheen normaaliin arkeen.
Pekkala painottaa koiran kouluttamista positiivisen vahvistamisen kautta. Kun koiraan on luonut hyvän suhteen, ja opettanut sille perusasiat, sujuu arki hyvin niin koiran kuin ihmisenkin kannalta.
Keskelle luontoa
Metsästyskoiraharrastus vie omistajansa keskelle luontoa. Koiran kanssa metsällä liikutaan pitkiä rupeamia, eikä mihinkään ole kiire.
– Eniten nautin syksyisistä päivistä, kun saan kulkea itse kouluttamani koiran kanssa kahden pitkin korpimaita nauttien riistaintoisen koiran työskentelyn seuraamisesta ja yhteistyöstä koiran kanssa. Samalla luonnon ihmeitä ihmetellen. Nämä päivät tuntuvat aina siltä, kuin rahaa pankkiin laittaisi, kertoo Eränkävijöistä tuttu saksanseisojaharrastaja Sanna Kokko.
– Monesti metsästä tullaan ilman saalista ja päivä on silti onnistunut. Koiran toimiva työskentely ja luonnossa vietetty liikunnallinen päivä riittää tuomaan hyvän mielen ja tyytyväisyyden tunteen.
Kokkoa kiinnostaa metsästyskoiraharrastuksessa se, että koko ajan voi oppia lisää ja kehittyä koiran kanssa. Hän on aktiivisesti mukana koe- ja kilpailutoiminnassa, ja toimii myös mannermaisten kanakoirien erikoiskokeen ylituomarina. Koe- ja kilpailutoiminnan kautta harrastukseen syntyy yhteisöllisyyttä.