Mestariampuja Esko Karmala ei ole koskaan nähnyt omaa asettaan
Näkövammaisen mestariampuja Esko Karmala kilpailee Waltherin Monotec -ilmakiväärillä kuulon avulla.
Laukaalaisen Esko Karmalan ilmakivääri on tuiki tavallinen Waltherin Monotec -ilmakivääri, jota käyttävät hyvin monet ampujat kilpaaseenaan. Vaikkei aseessa sinänsä ole mitään erityistä, sen käyttäjä on näkövammainen, käytännössä umpisokea. Vaikka Karmala ampuu lähes päivittäin, ei hän ole koskaan asettaan nähnyt.
– Sairastan silmänpohjarappeumatautia, joka on vienyt näön. Nuorempana näin ja harrastin teini iässä muun muassa ampumahiihtoa, sanoo Karmala.
Hän kuuluu Suomen näkövammaisten maajoukkueeseen ja saavutuksena on muun muassa MM pronssi vuodelta 2022.
– tse asiassa jäin kilpailussa neljänneksi, mutta kolmanneksi sijoittunut puolalainen diskattiin myöhemmin kiellettyjen betasalpaajien käytöstä.
Diagnoosin Karmala sai 14-vuotiaana.
– Sillä hetkellä matto vetäistiin alta ja elämä muuttui. Nelikymppiseksi saakka näin vielä liikkua, mutta sen jälkeen näkö alkoi heiketä nopeasti. Nyt en näe mitään. Ammunnan aloitin uudestaan kuutisen vuotta sitten. Minulla oli tiettyä etua siitä, että olin näkevänä ampunut. Äänen avulla ampuminen piti kuitenkin opetella kokonaan uudestaan.
Karmala ei ole koskaan asettaan nähnyt.
– Tunnustelemalla sen mittasuhteet ja yksityiskohdat ovat selvinneet, mutta aikaa siihen kuluu. Tietysti myös nuorena nähdyt aseet antavat jonkinlaisen mielikuvan siitä, miltä ilmakivääri voisi näyttää.
Anschutz vaihtui Waltheriin
Waltherinsa Esko Karmala osti puolitoista vuotta sitten. Sitä ennen hänellä oli kilpaaseenaan Anschutzin 9003.
– Se oli hyvä ja erittäin tarkka ase, mutta mitoilleni liian pitkä. Avustajani kanssa kokeilimme erilaisia peräpaloja ja muita ratkaisuja, mutta asetta ei saatu minulle tasapainoiseksi ja mitoilleni sopivaksi.
– Makuulta aseen lataaminen tuotti vaikeuksia pituuden takia. Jouduin kurottelemaan ja asento saattoi hitusen muuttua. Näkövammaiselle pienikin asennon muutos vaikeuttaa heti tähtäämistä, koska en itse asentoani tai pientä liikettä näe. Pitkissä kisoissa syntyi lihasjännityksiä, kun mitat eivät olleet kohdallaan.
Waltherissa on sähköinen liipaisin, jota voi säätää.
– Ainakin oma tuntumani on, että luoti lähtee juuri silloin kuin sen pitääkin. Mekaanisessa liipaisimessa tuntui olevan pieni viive. Sähköliipaisin lyhentää hieman pitoa, mutta toisaalta se kanssa ei voi ennakoida, muuten luoti lähtee liian aikaisin. Lataamisessa aseiden välillä on iso ero.
– Anschutzissa luoti laitetaan sormin suoraan piippuun, jonka jälkeen lukko suljetaan. Luoti menee helpommin oikeinpäin. Waltherissa sen sijaan luoti laitetaan ensin latausuraan, josta se työnnetään lukolla piippuun. Pidän aina pienen viiveen, jotta avustajani ehtii nähdä, onko luoti oikein päin. Luodit ovat kasetissa, josta saan ne sormiini oikein päin, mutta joskus luoti voi hikisistä sormista pyörähtää uraan väärin päin, mitä en tietysti näe. Tietysti voin ampua, mutta osuma on yleensä 6-7, jos luoti on ollut väärin päin. Sillä osumalla putoaa kisasta ainakin kansainvälisellä tasolla.
Lue lisää Ase&Erän numerosta 4/2024!
Esko Karmala sai diagnoosin silmänpohjarappeumataudista jo 14-vuotiaana, mutta pystyi liikkumaan ilman apua nelikymppiseksi saakka. Hän kilpailee ilmakivääriammunnassa.