Villisikajahdin onnistuminen vaatii kärsivällisyyttä, aikaa ja vaivaa

Metsästäjien rooli villisikakannan säätelyssä on aivan ratkaiseva. Mitä onnistunut villisikajahti vaatii?

Afrikkalaisen sikaruton leviäminen Ruotsissa on herättänyt huolta, ja myös keskustelua Suomen villisikatilanteesta. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman kanta-arvion mukaan villisikakanta on pienentynyt kahden vuoden takaisesta huipustaan. Kannan keskimääräinen koko oli runsaat 2 500 villisikaa tammikuussa 2023.

Suomessa oli tammikuun 2023 alussa keskimäärin 2 556 villisikaa (mediaani). Kanta-arvion 90 prosentin todennäköisyysväli on 1630-4002 yksilöä. Alueellisesti eniten villisikoja tavataan edellisvuosien tapaan Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudenmaalla.

– Tämän vuoden kanta-arvio osoittaa sen, että viime vuonna jo havaittavissa ollut villisikakannan kasvun kääntyminen laskuun näyttää todennäköiseltä. Vuosi 2020 oli kannankasvun huippuvuosi, jolloin kannan keskimääräinen koko oli 3 090 yksilöä.

– Nyt kannan keskimääräinen koko on yli 500 yksilöä pienempi. Kannan pienemiseen on vaikuttanut tehokkaan metsästyksen ohella todennäköisesti myös viime talven ankaruus, toteaa erikoistutkija Mervi Kunnasranta Lukesta.

Keskeisimpiä tietolähteitä runsauden ja levinneisyyden arvioinnissa ovat metsästäjien hirvenmetsästyksen yhteydessä tuottama arvio alueensa villisikojen runsaudesta, tieto saalismääristä sekä kirjallisuuteen perustuva tieto villisian lisääntyvyydestä ja kuolleisuudesta.

Tietoa villisikakannan koosta ja levinneisyydestä tarvitaan erityisesti kannanhoitoon ja eläintautiriskien arviointiin, joista afrikkalainen sikarutto (ASF) on merkittävin.

– Suomen villisikakanta on tällä hetkellä vakaa ja hallinnassa. Tärkeintä on huolehtia siitä, ettei villisikakanta pääse kasvamaan, toteaa maa-ja metsätalousministeriön erätalousneuvos Vesa Ruusila.

– Erityisesti Suomen kaakkoisosassa pitää huolehtia siitä, ettei synny uusia villisikatihentymiä, hän jatkaa.

Maa- ja metsätalousministeriössä tunnustetaan metsästäjien keskeinen, ratkaiseva rooli villisikannan säätelylle.

– Metsästäjillä on ollut tahtoa ja motivaatiota villisikojen metsästykseen. Jos villisikoja ei metsästettäisi nykyisellä tahdilla, riskinä on villisikakannan nopea kasvu.

Ruusilan mukaan yksi keino metsästäjien motivaation ylläpidossa on pimeänäkölaitteiden salliminen villisikajahdeissa, tätä esittää maa- ja metsätalousministeriön villisikatyöryhmä.

Hankala metsästettävä

Villisian metsästys vaatii kärsivällisyyttä, aikaa ja vaivaa.

– Villisika on hankalimpia metsästettäviä riistaeläimiä, toteaa lukuisiin villisikajahteihin niin Suomessa kuin Ruotsissakin osallistunut Leo Grönlund.

– Metsästyksen vaikeus johtuu villisian arvaamattomasta, ennakoimattomasta liikkumisesta. Villisika voi käydä vaikkapa viikon ajan joka päivä ruokintapaikalla, mutta sitten se voi olla useita päiviä, tai vaikkapa viikon ajan pois ruokintapaikalta palatakseen paikalle uudelleen.

Grönlundin mukaan villisika on todella tarkka hajuista ja äänistä.

– Hajuaisti on villisikojen tärkein aisti. Joidenkin tutkimusten mukaan ne haistavat tärkeitä tuoksuja kilometrien päästä, ja jopa hyvin syvältä maasta. Sikojen hajuaisti on tuhansia kertoja ihmisen hajuaistia parempi. Sen sijaan sikojen näkökyky on huono ja se antaa metsästäjille mahdollisuuden hiipiä sikojen lähelle, kun muistaa huomioida tuulen sikoja lähestyessä. Ruokaillessaan siat eivät juurikaan välitä äänistä.

– Mikäli ne reagoivat metsästäjän aiheuttamaan ääneen, voi hiivinnän vielä pelastaa ”villisikapillin” käytöllä. Tällöin siat luulevat, että siellä oli vain toisia sikoja lähestymässä ruokailualuetta.

Grönlund muistuttaa Suomessa olevan paljon metsästyskoiraosaamista.

– Koiria voi hyödyntää myös villisikajahdeissa. Ajojahti on tehokkaampi tapa villisikojen metsästykseen kuin kyttäys.

– Mutta villisikoja on erityisesti maamme kaakkoisosassa. Siellä on laajoja alueita, joilla koiran käyttö villisikajahdeissa ei tule kysymykseen itärajan läheisyyden vuoksi. Villisiat liikkuvat jatkuvasti rajan yli, ja riskinä on koiran jääminen Venäjän puolelle.

Lue lisää Ase&Erän numerosta 8/2023!

AE2

– Villisika on hankala metsästettävä. Vaikeus johtuu villisian arvaamattomasta, ennakoimattomasta liikkumisesta. Villisika voi käydä vaikkapa viikon ajan joka päivä ruokintapaikalla, mutta sitten se voi olla useita päiviä, tai vaikkapa viikon ajan pois ruokintapaikalta palatakseen paikalle takaisin, sanoo Suomessa ja ulkomailla villisikajahteihin osallistunut Leo Grönlund. Kuva: Leo Grönlund