Karangon kennelissä lähes 30 vuoden kokemus länsisiperianlaikoista
Karangon kennelissä kasvaa voimakkaasti riistaviettisiä länsisiperianlaikoja. Niiden sosiaalinen, tasapainoinen ja rohkea luonne viehättää kasvattajia.
Pyhäntäläisen Sirkku Valkealan talouteen ensimmäinen länsisiperianlaika tuli vuonna 1995. Parin vuoden kuluttua vuonna 1997 syntyi myös ensimmäinen pentue Karangon kennelnimellä. Sirkku Valkealan tytär Ronja Valkeala kävi kasvattajakurssin 2017 ja tuli silloin toiseksi kasvattajaksi Karangon kennelnimelle.
Sirkku Valkeala luonnehtii laikaa luonteeltaan sosiaaliseksi ja voimakkaasti riistaviettiseksi.
– Se on omaan perheeseen vahvasti leimautuva koira, jonka kanssa arki sujuu, kunhan perusasiat on opetettu kunnolla. Luonne on tasapainoinen ja rohkea, mutta tietyllä tavalla jopa herkkä.
Laikat ovat nopeaoppisia ja omistajalleen miellyttämishaluisia, jonka vuoksi perusasiat on helppo kouluttaa. Metsällä sitä on helppo ohjailla halutulle riistalle.
– Länsilaika vaatii määrätietoisen, jämäkän ja johdonmukaisen koulutuksen, mutta ei milloinkaan kovuutta tai minkäänlaista simputusta, koska silloin sen luonteen herkkyys tulee esiin ja koirasta tulee helposti epävarma. Alkukantaisena rotuna länsilaikaa kuvaa sanonta, että se ”haluaa olla hyvä ja hyväksytty lauman jäsen”, toteaa Valkeala.
Linnut ja pienpedot
Sirkku Valkeala kertoo, että heidän metsästyksensä painottuu nykyään pelkästään lintuihin ja pienpetoihin, mutta kasvateissa on myös hyviä hirvikoiria ja villisikakoiria.
– Länsilaika on onneksi vielä säilyttänyt moniriistaisuuden ja samassa yksilössä saattaa olla potentiaalia useammallekin riistalle. Pentueesta saattaa saada huippu hirvenhaukkujan ja huippu lintukoiran, tästä hyvänä esimerkkinä on muun muassa oma J-pentue, josta on ykköstuloksia kokeista sekä linnulle että hirvelle.
– Tämä on myös haaste kasvatuksessa, jos omistajat hakee vain spesialistia jollekin tietylle riistalle, niin laika ei mielestäni ole oikea valinta. Kaikki omat koirat ovat aina toimineet metsällä, mutta niiden kanssa on myös tehty paljon töitä, Pennusta asti koirat ovat niin sanotusti ”saaneet metsää” eli on haettu riistatilanteita ja käytetty aikaa nuorten koirien koulutukseen, summaa Valkeala.
Osa länsilaikoista toimii hyvin myös noutajina, niin maalla, kuin vedessä, osa menee mielellään uimaan, mutta on yksilöitä, jotka ei niinkään välitä vedestä, riistan perässä herkästi, mutta ei muuten.
– Tässäkin on pitkälle opetus ja koulutus koiran kanssa avainasemassa.
Perhekeskeinen koira
Länsisiperianlaikaa kuvataan yleensä hyvin perhekeskeiseksi koiraksi, joka tulee toimeen lasten kanssa ja saattaa olla jopa suojeleva oman perheen lapsista.
– Meillä Ronja on kasvanut länsilaikojen kanssa ja rakkaus rotuun on tullut jo pienestä pitäen, kertoo Sirkka Valkeala.
– Meillä on aina ollut useampi koira kotona ja pääsääntöisesti lauma on aina toiminut hyvin. Länsilaikat ovat meillä hyväksyneet vieraat nartut jopa pentuamaan meille ja osallistuneet mäyräkoirienkin pentujen hoitoon. Toki yksilöissä on eroja, mutta yleisesti länsilaika tulee toimeen muiden koirien kanssa. Uroksissa saattaa joskus olla itsetietoisempia yksilöitä ja uhoamista, mutta länsilaika on harvoin se, joka aloittaa riidan. Tässäkin tärkeää on pentuna sosiaalistaa koira kunnolla, muistuttaa Valkeala.
Lue lisää Ase&Erän numerosta 7/2024!
Sirkku Valkeala metsällä Juolan kanssa. Mukana jahdissa myös mäyräkoira Karangon ABC. Kuva: Karangon kennel/Tero Pellikka