Peurat tulivat Suomeen 90 vuotta sitten amerikansuomalaisten lahjoituksena – peurakanta erittäin elinvoimainen
Ensimmäiset valkohäntäpeurat tuotiin Yhdysvalloista Laukon kartanoon Vesilahdelle 90 vuotta sitten, vuonna 1934. Peurat sopeutuivat Suomeen, ja nyt maassamme elää arviolta noin 120 000 peuraa.
Syksyllä 1934 Vesilahdella Laukon kartanolla tehtiin suomalaista riistaeläinhistoriaa. Tuolloin luontoon päästettiin Yhdysvalloista Suomeen tuodut ensimmäiset valkohäntäpeurat. Nyt Suomen metsissä elää Luonnovarakeskuksen, Luken, arvion mukaan noin 120 000 peuraa. Tämä peurakanta on kasvanut alle kymmenestä Suomeen tuoduista yksilöistä.
Idea peuran tuomisesta Suomeen syntyi Amerikkaan, Minnesotan osavaltioon muuttaneiden suomalaisten keskuudessa.
– Ajatus peuran tuomisesta Suomeen syntyi nimenomaan Minnesotassa, ei Suomessa. Tästä asiasta on usein liikkunut vääriä käsityksiä. Minnesotaan muuttaneet suomalaiset keksivät ajatuksen peuran tuomisesta Suomeen, ja Suomessa innostuttiin ideasta, selvittää peurakannan historiallisia juuria Risto Komu. Hän työskenteli Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella tutkimusmestarina. 89-vuotias Komu on metsästi vuosikymmenten ajan peuroja Vesilahdella ja hän tutki peuroja useina talvina Laukon kartanon mailla. Komu osallistui myös 1960- ja 1970 -luvuilla valkohäntäpeurojen siirtoistutuksiin eri puolille maata. Peuroista kertynyttä tietoa hän esittelee Peuramuseossa, jonka hän perusti Vesilahdelle Krääkkiön kylän entiseen kouluun.
Miksi Amerikkaan muuttaneet suomalaiset halusivat lahjoittaa vanhalle kotimaalleen uuden riistaeläimen?
– Suomessa oli siihen aikaa vain vähän isoja riistaeläimiä. Kauris- ja peurakannat olivat käytännössä hävinneet, ja hirviäkin oli vähän. Elämä oli 1930-luvun alkupuolella muutenkin kaikin puolin niukkaa. Lahjoittajien haluna oli, että Suomeen saataisiin uusi, iso riistaeläin, Risto Komu kertoo.
Metsästysmuseon intendentti Perttu Matero muistuttaa 1930-luvun alkupuolen Suomen olleen köyhä, maatalousvaltainen maa.
– Peurasta ajateltiin uutta, syötävää riistaeläintä Suomeen.
Sekä Komu että Matero kertovat amerikansuomalaisten arvioineen peuran sopeutuvan Suomen olosuhteisiin.
– Itse asiassa Minnesotassa metsät ja säät ovat hyvin samanlaisia kuin Suomessa. Ennen lahjoitusta lahjoittajat ottivat selvää, miten peura voisi sopeutua Suomeen. Nyt voidaan sanoa, että peura sopeutui Suomeen helposti, ja kannasta kasvoi hyvin elinvoimainen, Risto Komu kuvailee.
Suomeen perustettiin vuonna 1931 peurakomitea selvittämään asiaa, ja peurojen tuomisesta Suomeen tuli totta, kun Suomen Metsästäjäliitto ilmoitti lahjan vastaanottamisesta. Perttu Matero kertoo amerikansuomalaisten järjestäneen keräyksen, jolla kerättiin varoja eläinten kuljettamiseen.
– Kirjallisista lähteistä käy myös ilmi, että peurat kuljetettiin Minnesotasta itärannikolle satamaan junassa. Junan konduktöörien pyydettiin keräämään pysähdyspaikoilla heinää peuroille.
Pirkanmaalla sijaitseva Laukon kartano Vesilahdella valikoitui peurojen sijoituspaikaksi, koska kauppaneuvos Rafael Haarla tarjoutui ottamaan eläimet kartanonsa maille.
– Henkilökohtaisilla suhteilla oli mitä luultavimmin suuri merkitys siihen, minne Amerikasta tuodut peurat Suomessa sijoitettiin, Matero kertoo.