Pertti Kärppä pyytää supeja suojellaakseen fasaanikantoja
Supikoirien loukkupyynti auttaa metsäkanalintukantojen elpymistä.
Lintukantoja verottava ja tauteja muihin eläimiin levittävä supikoira sekä minkki ovat Suomen luonnossa vieraslajeja, joiden pyytäminen auttaa elvyttämään lintukantoja. Supikoirien ja minkkien pyynnin avulla pyritään turvaamaan erityisesti vesi- ja kanalintujen pesintää. Supikoirat ja minkit syövät lintujen munia, poikasia ja saalistavat aikuisia lintuja.
Villiminkkiä esiintyy eniten saaristossa ja vesistöjen varsilla. Alunperin Pohjois- Amerikasta kotoisin oleva villiminkki tuhoaa etenkin maapesijöiden, vesilintujen ja kahlaajien pesiä.
Supikoira levisi Suomeen idästä 1930-1940-luvuilta lähtien. Supikoira on alun perin kotoisin Kaakkois-Aasiasta. Suomeen supikoira tuotiin alun perin tarhoihin turkiseläimeksi, mutta nykyinen luonnonkanta on saanut alkunsa Suomeen itärajan yli entisen Neuvostoliiton alueelta levittäytyneistä yksilöistä. Nykyisin säännöllinen levinneisyys ulottuu etelästä Tornio-Suomussalmi -linjalle, Lapissa voi esiintyä harhailijoita. Supikoirakannat ovat hyvin runsaat.
Jyväskyläläinen Pertti Kärppä pyytää Keski-Suomessa Laukaassa loukkujen avulla erityisesti supikoiria.
– Metsästysseura on istuttanut fasaaneja, ja loukkupyynti tukee fasaanikannan kasvua. Ilman loukkupyyntiä fasaanit joutuisivat nopeasti supikoiran suuhun. Supi ja minkki ovat vieraslajeja, jotka joutaisivat pois Suomen luonnosta. Niiden pyytäminen on kuitenkin työlästä ja hankalaa.
– Olen Keski-Suomessa sijaitsevalla mökilläni kokeillut myös minkin pyytämistä loukuilla, mutta siinä tulokset ovat jääneet laihoiksi. Metsästysseuran mailla supeja olen saanut loukutettua, silloin tällöin myös kettu on jäänyt loukkuun, Kärppä kuvailee.
Vihjeitä ja vinkkejä
Ikänsä metsällä kulkenut Pertti Kärppä on innokas metsästäjä. Loukkupyyntiä hän tekee muun metsästyksen ohella.
– Riistanhoidollinen syy on tärkein pienpetopyynnin motivaattori. Pienpetopyynti kannattaa, koska sen avulla voidaan kohentaa erityisesti metsäkanalintujen poikastuottoa. Pienpetoja ei pyydetä enää turkin vuoksi, koska niiden hinnat ovat alhaisia.
Pienempiä petoeläimiä, näätää ja minkkiä, metsästetään usein hetitappavien rautojen avulla. Näädät ja minkit houkutellaan kulkemaan rautojen läpi ravintohoukuttimien avulla. Houkuttimiksi kelpaavat muun muassa eri eläinten perkuujätteet tai kalat.
Supeja Pertti Kärppä pyytää kanuloukulla. Loukkupyynnin onnistumisessa ratkaisevaa on oikea sijoituspaikka.
– Loukun sijoituspaikan valinta perustuu ihmisiltä tuleviin vihjeisiin ja vinkkeihin sekä riistakameroiden kuviin. Vinkkien ja kamerakuvien perusteella voidaan selvittää, missä supit liikkuvat.
– Supikoirista jää usein jälkiä esimerkiksi pelloille, siksi loukkuja sijoitan usein peltojen reunamille, samoin riistapolkujen varteen. Kun loukku on paikassa, jossa todistettavasti supeja liikkuu, supi päätyy loukkuun jossakin vaiheessa. Loukkupyynti vaatii kuitenkin aikaa ja kärsivällisyyttä.
Lue lisää Ase&Erän numerosta 8/2023!
Pertti Kärppä viihtyy metsällä karkeakarvaisen saksanseisojansa Jiippin kanssa. Kuva: Pertti Kärppä