Pohjois-Karjalan Juuassa suurpetojahdeissa mukana lähes 40 seuraa ja seuruetta
Kliseisen sanonnan mukaan yhteistyö on voimaa. Mutta kliseisyydestään huolimatta sanonnassa on vinha totuuden siemen.
Sanonnan paikkansa pitävyyden todistaa Pohjois-Karjalan Juuassa metsästäjien yhteistyö suurpetojahdeissa. Karhu- ja ilvesjahdit järjestyvät useiden metsästysseurojen ja -seurueiden yhteistyönä.
– Suurpetojahdit järjestetään porukkajahteina. Tärkeä arvo on avoimmuus, kaikki suurpetojen metsästyksestä kiinnostuneet metsästysseurojen ja -seurueiden jäsenet ovat tervetulleita mukaan jahteihin. Suurpetojahdit eivät ole meillä minkäänlaista kuppikuntatouhua, kertoo Mika Juntunen.
– Seurojen välillä on harmoninen yhteistyö. Metsästäjien välillä vallitsee hyvä yhteishenki, haluamme tarjota mahdollisimman monelle kokemuksia suurpetojahdeista, hän jatkaa.
Juntunen toimii Juuassa suurpetojen metsästykseen oikeuttavien lupien hakijana. Kuluvana vuonna Juukaan myönnettiin yksi karhun kaatolupa. Muutama vuosi sitten lupia oli vuosittain viisi-kuusi.
– Silloin jahdeissa oli mukana 70-80 ihmistä, tänä vuonna karhujahteihin osallistui noin 40 ihmistä. Riistanhoitoyhdistyksen alueelle haetaan luvat. Meillä on aina keväisin niin sanottu suurpetokokous, jossa seurojen edustajat valitsevan lupien hakijan. Kokouksessa seurat antavat valtakirjalla käytössään olevat maa-alueet suurpetojahteihin, Juntunen selvittää.
Juuka on pinta-alaltaan varsin suuri kunta, pinta-alaa on 1 847 neliökilometriä. Pohjois-Karjalassa maasto on metsäistä vaaroineen.
– Saamme suurpetojahteihin todella hyvin maa-alueita käyttöömme. Jahdeissa on mukana lähes 40 seuraa ja seuruetta. Suurpetokokouksessa sovitaan kaikki asiat kerralla kuntoon, ja minä jätän lupahakemukset keväällä tai alkukesästä sen mukaan, milloin lupahakemuksia minäkin vuonna pitää jättää, Juntunen sanoo.
Paljon havaintoja
Karhujahdit ajoittuvat yleensä elokuun loppupuolelle, joskus myös syyskuun alkupuolelle.
– Kaikkien suurpetojahteihin osallistuvien seurojen ja seurueiden jäsenet tekevät ympäri vuoden havaintoja esimerkiksi karhuista. Karhujahdin onnistuminen vaatii sitä, että karhujen liikkeistä tehdään havaintoja ympäri vuoden, Mika Juntunen painottaa.
– Metsästäjät tarkkailevat karhujen kulkureittejä. Karhut, kuten useat muutkin eläimet, käyttävät usein samoja kulkureittejä. Jälkien avulla voidaan tutkia, missä karhuja liikkuu, hän jatkaa.
Iso uroskarhu voi liikkua asuinalueensa läpi jopa muutamassa vuorokaudessa. Muutamassa vuorokaudessa karhu voi liikkua jopa 150-200 kilometriä. Siksi tarvitaan tarkkaa ja luotettavaa tietoa karhujen liikkeistä.