Lunttulukkopistoolin malli pohjautuu Japaniin
Sileäpiippuisia lunttulukkopistooleita, tanzutsuja, on Suomessa vähän, vain kymmenkunta kappaletta. Jukka Päärnilä kilpailee aseellaan kansainvälisellä tasolla.
Mustaruutiammunnassa vaalitaan perinteitä, siksi ammuntalajien nimet liittyvät asehistoriaan. Helsinkiläinen Jukka Päärnilä ampuu sileäpiippuisella lunttulukkopistoolilla tanzutsua, joka on Suomessa verraten vähän harrastettu mustaruutiammunnan laji. Tanzutsu tarkoittaa japaniksi lyhyttä asetta. Ampumamatka on 25 metriä.
– Lunttulukko oli varhaisissa tuliaseissa käytetty lukkotyyppi tai pikemminkin sytytysjärjestelmä, joka oli sekä käsiaseissa että tykistössä . Lunttulukko otettiin käyttöön jo 1400-luvun puolivälissä ja sytytysjärjestelmä käytössä vielä 1600-luvullakin. Vaikka ruuti keksittiin Kiinassa, on lunttulukkoaseiden mallit otetaan edelleen Japanista. Ainoa maa, jossa lunttulukko säilyi lähes patruunaaikaan oli Japani, joka oli länsimaisilta vaikutteilta sulkeutunut, sanoo Päärnilä.
Hän on ampunut aseellaan MM- ja EM-kisoissa sekä saavuttanut lukuisia mitaleja niin SM- kuin PM kisoissakin. MM- ja EM-kisoissa on Päärnilälle kertynyt joukkuemitaleja.
– Oma aseeni on kopio alkuperäisestä eli replika, joten se on valmistettu täysin alkuperäisen pistoolin mukaisesti. Se on yksi yhteen esikuvansa kanssa. Mallit ovat samat käytännössä joka puolella maailmaa.
– Alkuperäisiä aseita on keräilijöillä ja museoilla. Museoilta voi anoa erikoislupaa saada ottaa mitat ja tutkia rakenteen. Aseen voisi rakentaa itsekin, mutta meikäläinen ei siihen touhuun viitsinyt lähteä, hän jatkaa.
Päärnilän ase on valmistettu Slovakiassa.
– Tapasin EM-kisoissa ampujan, jolla oli vastaava ase. Innostuin siitä ja kuulin slovakialaisesta asesepästä, joka näitä valmisti. Hän otti mitat ja teki aseen juuri minulle käteen sopivaksi, jolloin esimerkiksi liipasimen etäisyys perästä on millilleen oikea. Aseen piippu on rautaa, lukko ja kiinnitysenkaat on valmistettu messingistä, eikä valmistuksessa ole käytetty ainuttakaan ruuvia. Piippu pysyy kiinni puuosissa messinkitankojen avulla, jotka on puristettu puuhun. Puuosa luultavasti pyökkiä tai pähkinäpuuta
Tarkka purettava
Lunttupistooli on varsin helppo purkaa, minkä taidon aseseppä Jukka Päärnilälle neuvoi.
– Jos osia yrittää purkaa väärässä järjestyksessä, aseen saa hajalle. Osa lähtevät oikeassa järjestyksessä purettuina irti varsin vaivattomasti.
Lunttulukkopistooli on tarkka ja helposti käsiteltävä ase. Päärnilän aseen kaliiperi on .36 eikä rekyyliä ei käytännössä ole lainkaan, joten käsi pysyy vakaana. Pistooli painaa reilun kilon.
Lunttulukossa liipaisimen veto liikuttaa vasaramaista hanaa eli serpenttiä, johon on kiinnitetty pala lunttua, hitaasti palavaa sytytyslankaa. Liipasimen veto vie palavan luntun ruudilla täytetyn pannun luokse, mikä laukaisee aseen.
– Huono lunttulanka kipinöi. Itse käytän puuvillalankaa, jonka kyllästän lyijy- sekä kaliumnitraatin ja veden sekoituksessa. Lyijynitraatti hidastaa langan palamista ja käsittelyn ansiosta lanka palaa tasaisesti. Veden kuivaan pois. Tavallinen mustaruuti sopii suoraan, kun vain raekoko on riittävän pieni. Kuulan ympärille on hyvä laittaa rasvalappu, joka voitelee piipun. Märällä ja kostealla kelillä luntun palaminen voi olla ongelma.
Aseen lataus sujuu kokeneelta ampujalta noin minuutissa.
– Ase ladataan asettamalla ruutia ensin pannuun, ja sen suojakansi suljetaan. Lunttu on pidettävä aina irti aseesta sitä ladattaessa. Kuula asetetaan piippuun ja sitä työnnetään alaspäin latauspuikolla. Tämän jälkeen lunttuun puhalletaan ja lunttu kiinnitetään vasaraan ja tarkistetaan, että palava lunttu osuu pannun kanteen, kun vasara liikkuu alas. Tämän jälkeen pannun kansi avataan ja aseella voi ampua, Päärnilä selvittää.
Kisoissa mustaruutiasella ammutaan normaalimatkoilta normaalitauluihin. Pistoolilajeissa 25 metrin pistoolitauluihin.
– Luoti lentää vaikka kilometrin latauksesta riippuen. Harjoituksissa tämäntyyppiset aseet kiinnostavat muita ampujia entistä enemmän. Radalla muut ampujat tulevat usein ”häiritsemään” ja kyselemään mustaruutiammunnasta.