Ensimmäiset askeleet kiehtovaan harrastukseen
Metsästys on kaikille mahdollinen harrastus. Miten metsästysharrastukseen pääsee mukaan?
Suomi on monessa asiassa ainutlaatuinen maa. Yksi maamme ainutlaatuisista asioista on mahdollisuuksien tasa-arvo. Metsästyksessä se ilmenee siten, että Suomessa kuka tahansa voi harrastaa metsästystä. Toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa, Suomessa metsästys on aidosti kaikille mahdollinen harrastus eikä harvojen ja valittujen etuoikeus. Metsästys on satojen tuhansien suomalaisten harrastus, metsästyskortin lunastaa noin 300 000 henkilöä metsästysvuosittain.
Metsästyksen historia maassamme on pitkä. Suomessa on metsästetty niin kauan kuin täällä on ollut ihmisiä. On mahdollista, että jo jääkaudella metsästäjät saalistivat silloisen jäälakeutemme päällä, ja viimeistään silloin, kun jään reuna vetäytyi pohjoisemmas.
Vuosisatojen ajan metsästyksen tarve perustui ravinnon saamiseen. Metsästyksen merkitys säilyi lähes samana todella kauan, voisi sanoa jääkaudesta itsenäistymiseen. Metsäkanalintujen määrät pysyivät aina 1950-luvulle saakka niin runsaina, että niillä oli merkittävä osa kansakunnan ruokahuollossa. Sama pätee myös turkispyyntiin ja niiden kauppaan.
Nyt ei tarvitse metsästää hengissä pysymisen vuoksi, metsästys onkin merkittävä harrastus, johon yhdistyy myös tärkeitä yhteiskunnallisia tehtäviä. Metsästys on osa perinteistä tapaa elää ja tulla toimeen pohjoisessa luonnossamme. Edelleen se on monelle tärkeä tapa viettää vapaa-aikaa ja hankkia ravintoa. Vilkkain metsästyssesonki alkaa 20.8. vesilintujen metsästyksellä, ja monille vuoden kohokohta ovat syksyiset hirvi-, peuraja kaurisjahdit.
– Metsästys ei ole vain ampumista tai saaliin saamista. Se on paljon enemmän, kuten esimerkiksi utuisen aamun kokeminen tai kaikki muu mitä luonnossa nähdään, ja tilaisuudet, joissa syntyy hyvä tunnelma, koetaan myös hyviksi, toteaa Ghita Bodman vuonna 2018 julkaisemassaan tutkimuksessa. Metsämiesten Säätiön rahoittaman Hirvenmetsästyksen sosiaaliset hyvinvointivaikutukset -hankkeen raportissa selvitettiin metsästäjien subjektiivista näkemystä hirvenmetsästyksen merkityksestä metsästäjien hyvinvoinnille terveyden edistämisen kannalta. Bodman on myös väitellyt tohtoriksi luonnon merkityksestä terveyden edistämisessä Åbo Akademista.
– Metsästyksen sosiaalinen yhteisö muodostuu ihmisistä, joilla on samat harrastukset ja jotka ovat samanhenkisiä ja tekevät jotain yhdessä. Sen ansiosta he kuuluvat yhteisöön ja tuntevat yhteenkuuluvuutta. He kokevat, että on helpompi metsästää, kun tuntee jonkun, ja se myös luo rauhallisemman tunnelman, kun ollaan pienessä seurueessa tuttujen kesken. Vanhemmille tämä voi olla ainoa sosiaalinen yhteisö, johon he kuuluvat, Bodman havainnoi tutkimuksessaan. Sosiaalinen yhdessäolo kiertyy metsästyksen ympärille.
– Metsästäjät istuvat leirinuotiolla, paistavat makkaraa ja keskustelevat, mikä helpottaa arkielämää. Silloinkin kun autetaan tuomaan saalista metsästä ja jaetaan lihat, syntyy sosiaalista vuorovaikutusta. Yhteenkuuluvuus ei ole missään muussa ryhmässä samanlainen kuin metsästysseurueessa, Bodman kiteyttää metsästyksen sosiaaliset vaikutukset. Erilaisten elämysten lisäksi metsästys on hyvää hyötyliikuntaa. Metsästäminen, metsästyskoirien ulkoiluttaminen, riistalaskennat ja riistanhoito vaativat liikkumista. Riista-asioiden ympärillä tapahtuva hyötyliikunta on hyvin yleistä sekä useille metsästäjille säännöllistä.
Ensin tutkinto
Ensimmäinen askel kiehtovan harrastuksen aloittamisessa on metsästäjäntutkinnon suorittaminen. Metsästäjätutkinto on kirjallinen koe, johon jokaisella halukkaalla on oikeus osallistua. Kokeen kysymykset pohjautuvat Metsästäjän oppaaseen.
Tutkinnossa tarvittavat tiedot saa myös metsästäjäkurssilta. Riistanhoitoyhdistyksen tehtävänä on huolehtia, että sen alueella järjestetään riittävästi metsästäjätutkinnon suoritustilaisuuksia.
Kaikille metsästäjätutkinnon suorittamista harkitseville suositellaan Metsästäjän oppaan lukemisen jälkeen osallistumista myös vapaaehtoiseen metsästäjätutkintokoulutukseen. Koulutuksen tarkoitus on täydentää tutkintoon valmistautuvien Metsästäjän oppaasta saamia tietoja. Suomen riistakeskuksen laatima koulutusjakso koostuu kokonaisuudessaan seuraavista aihealueista, metsästyslainsäädänt, lajintuntemus, riistaekologia ja riistanhoito, eettinen ja kestävä metsästys, aseet ja patruunat metsästyksessä, metsästyksen turvallisuus, pyyntivälineet ja -menetelmä sekä saaliin käsittely.
Metsästäjätutkinto on kirjallinen koe, joka sisältää 60 kysymystä. Näistä 15 on lajintuntemustehtäviä ja loput sanallisia monivalintatehtäviä. Lajintuntemusosio tehdään tutkinnon aluksi ja siihen on käytettävissä aikaa enintään 15 minuuttia. Koko tutkinnon suorittamiseen on käytettävissä aikaa enintään 1,5 tuntia. Hyväksytyssä tutkinnossa saa olla enintään kahdeksan virhettä.
Metsästäjätutkinnon hyväksytysti suorittaneella on oikeus lunastaa metsästyskortti eli maksaa riistanhoitomaksu. Riistanhoitoyhdistys antaa ohjeet ensimmäisen metsästyskortin saamiseksi tutkintotilaisuudessa.
Tutkinnon suorittanut saa valita, haluaako metsästyskortin mahdollisimman pian vai vasta seuraavan metsästysvuoden alusta eli 1.8. alkaen. Jos haluaa kortin mahdollisimman pian, se postitetaan noin kahden viikon kuluessa tutkinnon suorittamisesta. Kun riistanhoitomaksu on suoritettu, astuu kortti heti voimaan.
Lue lisää vuoden ensimmäisestä Ase&Erä -lehden numerosta 1/2025!
Koira on sekä metsästäjän perheenjäsen että tärkeä kumppani metsästyksessä. Moni koiran hankkinut innostuukin myös metsästyksestä.