Linnustus

Tuhansien metsästäjien suorittamat riistakolmiolaskennat mahdollistavat metsäkanalintujen metsästysaikojen tarkan säätämisen lintukantojen mukaisiksi. Riistakolmiot ovat laskentatapana ainutlaatuinen keino kerätä kattavaa riistatietoa vuodesta toiseen. Tänä vuonna lintukantojen kehityksessä on suurta alueellista vaihtelua.

Teeri on metsästäjän tavallisin kanalintusaalis. Kuva: Janne Mankinen / Vastavalo. Metsästäjäliitto.

Metsäkanalintujen kannat vaihtelevat luonnostaan hyvin voimakkaasti. Heinä-elokuun riistakolmiolaskentojen perusteella on selvinnyt, että tänä syksynä metson ja teeren kannat ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna lähellä keskitasoa, riekon kanta on laskenut ja pyykanta niin ikään laskussa. Tiheyksien muutoksissa on kuitenkin alueellista vaihtelua: Länsi-Suomessa kannat ovat heikentyneet, kun taas etenkin idässä lintukannat ovat monin paikoin vahvistumassa.

Uunituoreet laskentatulokset vaikuttavat suoraan metsästysaikoihin. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa metso ja teeri rauhoitettiin kokonaan, kun taas pohjoisempana metson talvimetsästys sallitaan aiempaa laajemmalla alueella.

Metsäkanalintujen metsästysajat säädetään nykyään hyvin myöhään, jotta laskentatulokset kesän riistakolmiolaskennoista voidaan ottaa huomioon. Tänä vuonna lopulliset metsästysajat julkaistiin elokuun lopulla, kun jahtikauden alkuun oli enää noin kaksi viikkoa aikaa.

Metsästäjien vapaaehtoistyönä laskemat riistakolmiot ovat pitkäikäisyydessään ja laajuudessaan täysin poikkeuksellinen laskentatapa maailmassa. Riistakolmiossa kartoitetaan lajistoa kolmen henkilön avorivissä kolmion muotoiselta linjastolta, jonka mitta on yhteensä 12 kilometriä. Yhteensä kolmioita lasketaan noin tuhat kappaletta vuosittain.

Kesälaskentojen lisäksi suoritetaan nisäkkäiden jälkiin keskittyvät talvilaskennat sekä peltokolmiot. Kolmioita laskee vuosittain jopa 8 000 metsästyksen harrastajaa.

Pitkään jatkuneiden kolmiolaskentojen myötä kanalintu- ja nisäkäskantojen kehityksestä on olemassa myös pidemmän aikavälin tietoja. Tilasto on maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen ja mahdollistaa todelliseen tietoon pohjautuvan metsästysverotuksen suunnittelun eri riistalajeille. Eritoten tämä näkyy kanalinnuilla, joiden metsästysajat vaihtelevat vuosittain paljonkin.

Kanalintujen metsästyskiintiöt tai rauhoitukset ovat tavallisimpia metsästysseurojen antamia lisärajoituksia. Kiintiöillä seurat määrittävät sen, montako kanalintua jäsen voi pyytää seuran hallinnoimilta metsästysalueilta tai onko joku laji kokonaan rauhoitettu. Metsästysseuralla on alueensa lintukannasta tarkin tieto, ja siksi harkiten annetuilla rajoituksilla on usein hyvä peruste. Toisaalta useat metsästäjät vähentävät myös oma-aloitteisesti pyyntipainetta heikkoina lintuvuosina.

Lisää artikkeleita aiheesta

Aseet ja Ammunta

Harjoittelu tuo helpotusta metsästäjän henkisiin paineisiin

Kivääriampuja- ja metsästäjäurani alkuvaiheissa mietin, miten ampumaharjoituksista saisi mielenkiintoisempia. Pelkkä pyöreiden taulujen puhkominen oli puuduttavaa. Eikä siitä opi juuri mitään…

Aseet ja Ammunta

Mitä metsästäjät haluavat kivääriltään?

Kuluneen syksyn aikana tuhannet ja tuhannet suomalaismetsästäjät menivät jahteihin mukanaan pulttilukkoinen kivääri. Se on Suomen yleisin, suosituin asetyyppi. Suomessa pääasialliset…

Aseet ja Ammunta

Aselupien hinnat nousivat merkittävästi – hinnoissa yhä korotuspaineita

Varttuneemmat suomalaiset muistavat 1990-luvun alkuvuosien laman. Silloin Suomen talous syöksyi ennen kokemattomalla tavalla, kymmeniä tuhansia yrityksiä meni konkurssiin ja työttömien…